Maata pitkin Brysseliin: Oras Tynkkysen matkassa
Kansanedustaja Oras Tynkkynen, 48, on kulkenut Suomen ja Brysselin väliä junilla ja laivoilla jo yli 80 kertaa. Lentäen sama matka taittuu Helsingistä Brysseliin reilussa kahdessa ja puolessa tunnissa, mutta Tynkkyselle maata pitkin matkustaminen on tuntunut luontevammalta.
Oras perustelee valintaansa kolmella syyllä
Ensimmäinen syy on ilmasto. Lentäminen on yksi nopeimmin kasvavista päästölähteistä, ja Tynkkysen mukaan omaa kuormaa voi ja pitää vähentää. Yksi edestakainen lento Brysseliin tuottaa matkustajaa kohden saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin keskivertosuomalaisen elintarvikkeiden kulutus 6 kuukaudessa. Toinen syy liittyy politiikkaan. “Rakenteet ovat pielessä. On hyödyllistä kokea itse, mikä toimii kestävässä matkustamisessa ja mikä ei. Kun näkee esteet, osaa paremmin hahmottaa, mitä pitää muuttaa, jotta useampi voisi matkustaa kestävästi,” Tynkkynen selittää. Kolmas peruste on henkilökohtaisempi – perintö. “Olen välillä kutsunut itseäni kolmannen polven rautatieläiseksi. Äitini teki uransa VR:llä ja hänen isänsä rakensi ratoja. Juna on minulle luonteva tapa liikkua – osa identiteettiä.”
Reitti, jonka Tynkkynen tuntee jo ulkoa, on käytännössä aina sama: Tampereelta Turkuun junalla, Turusta yölaivalla Tukholmaan, sieltä junalla Malmön tai Kööpenhaminan kautta Hampuriin, edelleen Kölniin ja lopulta Brysseliin. Teoriassa vaihtoehtoisia reittejä on monia, mutta tämä on hänen mukaansa sujuvuudeltaan ja nopeudeltaan ylivertainen. Nopeimmillaan matka vie puolitoista vuorokautta. “Yö on joka tapauksessa matkassa mukana, joten hotelliyöpymiset vain venyttävät kokonaisuutta. Siksi olen lähes aina kulkenut niin, että yö kuluu junassa tai laivalla.”
Hitaalta matka silti kuulostaa, mutta Tynkkynen muistuttaa, että ero ei ole niin suuri kuin moni luulee. Lentäen matkaan menee kenttäsiirtymineen noin puoli vuorokautta, maata pitkin puolitoista. Tehollinen ero on hänen laskujensa mukaan vain puolikas vuorokausi kun ottaa huomioon nukkumiseen kuluvan ajan. “Lisäksi junassa saa usein enemmän aikaan. Voin liikkua, käydä ravintolavaunussa ja tehdä töitä. Usein saan junassa keskityttyä paremmin kuin toimistolla.”
Kustannuksia on vaikea verrata yksiselitteisesti. Molemmissa matkustustavoissa hinnat vaihtelevat valtavasti. “Lennon voi saada halpalentoyhtiöltä hyvin edullisesti, mutta bussilla voi päästä junaa halvemmalla ja joissain tapauksissa jopa lentoa edullisemmin. Toisaalta yöjunassa voi valita istumapaikan tai oman hytin, ja se tekee ison eron.” Pääsääntö on silti, että yhdensuuntainen junamatka on yleensä lentoa kalliimpi.
Matkoilla sattuu myös kommelluksia
Kokemusta matkoista on kertynyt runsaasti, eikä kaikki ole aina mennyt suunnitelmien mukaan. “Olen ollut junassa, joka syttyi palamaan, ja toisessa, joka jäätyi talvella. Rataan on osunut salama, ja lakkoja on ollut monenlaisia. Sitten ovat ne tavalliset: signaaliviat ja radalla liikkuvat ihmiset. Aika paljon on tullut koettua.” Silti hän sanoo suhtautuvansa sattumuksiin rauhallisesti. “Jos rytmi on oikea, matka jatkuu.”
Eduskunnan tiukkaan aikatauluun maata pitkin matkustaminen ei aina istu. Tiistaista perjantaihin valiokunnat ja täysistunnot vievät ajan, ja pitkä matka syö helposti työpäiviä. Silti joskus junareitti on jopa kätevämpi. “Jos matkalle voi yhdistää pysähdyksen, esimerkiksi tapaamisen Kööpenhaminassa, junalla kulkeminen alkaa voittaa.” Kaikkialla hänen matkavalintojaan ei ole ihmetelty. Euroopan vihreissä monet tekevät samoin, mutta kerran Budapestissa hämmästeltiin, että joku tuli Suomesta junalla.
Tynkkysen omat matkavinkit ovat konkreettisia. Pakkaa kevyesti, sillä vaihdoissa joutuu joskus juoksemaan. Osta ruoat matkan varrelta. Hampurin ja Kölnin asemilta Oras osaa jo ulkoa vegaaniset vaihtoehdot. Vakiovarusteisiin kuuluvat paperinen kirja sähkökatkosten varalle, termospullo sekä luha ja syömäpuikot. “Niillä pärjää melkein missä vain.”
Tulevaisuuden junat ja politiikka
Myös raideverkko on hänen mukaansa muuttunut vuosien varrella. Kun hän aloitti pendelöinnin 2010-luvun puolivälissä, Saksan junissa ei ollut kunnollista wifiä eikä EU:n roaming-sääntöjä, joten työnteko oli hankalaa. Nyt tilanne on toinen. Yöjunat, jotka olivat lähes kadonneet, ovat tekemässä paluuta. Uusi yhteys Tanskan ja Pohjois-Saksan välillä nopeuttaa reittiä ja lisää vuoroja. Lisäksi tulevaisuudessa Rail Baltica sekä mahdollinen Tallinnan tunneli voisivat avata Suomelle uuden reitin etelään. Tynkkynen korostaa myös tarvetta suoremmille junayhteyksille. “Ysärillä Tukholmasta pääsi yhdellä vaihdolla syvälle Eurooppaan. Nyt tarvitaan usein kolme tai neljä.”
Suurin ongelma on silti politiikassa. Lentopolttoaine on verotonta, eikä kansainvälisistä lipuista peritä arvonlisäveroa. “Se tekee lentämisestä keinotekoisesti halpaa. Jos kaikki liikennemuodot maksaisivat samat verot ja vahingot, juna olisi paljon kilpailukykyisempi.”
Matkoilta on jäänyt myös ikimuistoisia hetkiä. Yksi niistä oli kohtaaminen Greta Thunbergin kanssa Hampurin asemalla. “Menimme samalla junalla Malmöön ja Tukholmaan, ja pyysin häneltä nimikirjoituksen hänen kirjaansa, jonka ostin Malmön asemalta. Se on edelleen tallessa.”
“Just do it!”
Kun kysyy, mitä hän sanoisi suomalaisille, jotka epäröivät, Tynkkynen lainaa erään lenkkarimerkin slogania: “Just do it!” Hän kannustaa aloittamaan pienestä: “Kun kynnyksen kerran ylittää, huomaa että matka on houkuttelevampi kuin yleensä luullaan. Lentäminen ja junailu eivät ole parempi ja huonompi vaihtoehto, vaan yksinkertaisesti erilaisia. Jos oppii näkemään matkan kokonaisena reittinä eikä vain siirtymänä pisteestä A pisteeseen B, avautuu uusia mahdollisuuksia.”
