En halua rikastua – ja minulla on siihen pomminvarma keino!
Olen perustanut kasvuyrityksen teknologia-alalle. Näissä hommissa ihmiset äkkirikastuvat silloin tällöin. Heitä ihannoidaan – ovathan he tehneet paljon töitä ja onnistuneet siinä. Ilmapiirin takia jää helposti tunne siitä, että vaurastumista pitäisi itsekin tavoitella. Rikastuminen on kuin kasvuyrittäjän elämän suurin onnistuminen, jonka jälkeen ei tarvitse enää ikinä saavuttaa yhtään mitään.
Äkkirikastumisen mahdollisuus herättää minussa ajoittain epävarmuutta. Voiko kyseessä olla yksiselitteinen totuus onnelliselle elämälle? Haluaisinko oikeasti eläköityä, mikäli minulle kävisi samoin? Mitä tekisin kaikella sillä rahalla? Jos tavoittelen elämältä muuta kuin mammonaa, kannattaako minun edes olla kasvuyrittäjä?
Haluan muistuttaa, että on hyvin etuoikeutettua ajatella rikastumista siitä näkökulmasta, että rahan tulo pelottaa. Että pystyy ylipäätään pohtimaan, mihin rahojaan käyttää. Että on tarpeeksi varma omista taloustaidoistaan kokeakseen monien unelman itselleen vastenmielisenä.
Näen kuitenkin rikkauden ihannoinnin systemaattisena ongelmana, josta on tärkeää puhua. Oman onnen tavoittelu rahan kiilto silmissä voi johtaa kestämättömiin kompromisseihin esimerkiksi lähisuhteiden ja terveyden saralla. On traagista, miten moni ajaa itsensä loppuun tekemällä jotain, mitä ei koe tärkeäksi, tavoitellessaan aarrearkkua sateenkaaren päässä. Putkinäköisyydessä on vaarana kadottaa oleellinen, vain tajutakseen myöhemmin, että onni oli ympärillä koko ajan.
Rikastuminen on kuin kasvuyrittäjän suurin onnistuminen, jonka jälkeen ei tarvitse enää ikinä saavuttaa yhtään mitään.
Olisi mielenkiintoista pureutua tyytyväisen rikkaan ajatusmaailmaan. Onko onni materiassa vai jossain muussa? Ehkä hän on löytänyt kanavan käyttää rahaa lähimmäistensä hyvinvointiin tai muihin vaikuttamismahdollisuuksiin, jotka tuovat hänelle itselleen merkitystä. Mahdollistaminen, tukeminen ja työllistäminen ovat tähän mainioita keinoja ja hyödyttävät samalla yhteiskuntaa. Näin rahasta tulee työkalu ja suuremman rahamäärän myötä myös merkityksellisyyden tunne kasvaa, kun rahasta on hyötyä muillekin kuin itselle.
Voisimmeko vaurastumisen sijaan ihannoida mahdollistamista?
Tulojen vaikutusta onnellisuuteen on tutkittu. Pitkään kuviteltiin, että vuositulojen ylittäessä 75 000 dollarin rajan ihmisen henkinen hyvinvointi on saavuttanut maksimin, josta se ei enää kasva.1 Nyt uusi tutkimus Nobel-palkitulta ekonomistilta näyttää, että todellisuus on nyanssoituneempi.2 Tutkimuksen mukaan on olemassa vähemmistö, joka on aina onneton, eikä palkka sitä merkittävästi muuta. Suurimmalla osalla tutkituista palkka kuitenkin nostaa onnellisuutta, noin $500 000 vuosituloihin asti. Ehkä tämäkin porukka on löytänyt keinoja kanavoida varallisuuttaan tavalla, joka tuo merkitystä.
Rikastuessa pidemmän ajan saatossa on mahdollisuus opetella rahan kanavointia pikkuhiljaa. Äkkirikastumisessa piilee huomattava riski siihen, ettei kanavaa saman tien löydy ja rahan tuomaan valtaan sokaistuu. Silloin raha voi näyttäytyä ratkaisuna ongelmiin, joita se ei todellisuudessa ratkaise.
Ehkä minua pelottaakin äkkirikastumisessa se, että joutuisin tilanteeseen, johon on vaikea varautua. Pelkään, että sokaistun ja päädyn ratkaisemaan omia epävarmuuksiani rahalla. Vielä pahempaa olisi, jos rahasta tulisi syy siihen, miksi ympärilläni ylipäätään olisi ketään.
Jos teoriani pitää paikkansa, ja rahan tuoma onnellisuus perustuu mahdollistamiseen, haluaisin ainakin omalla kohdallani tehdä siitä rikastumisen perimmäisen tarkoituksen.
Jos kaava menisi muuten näin:
Äkkirikastuminen → valta ja raha sokaisee: raha tuo hetkellisesti onnea, mutta syö omasta sisimmästä → parhaassa lopputulemassa ihminen löytää sisimpänsä uudelleen jossain vaiheessa ja oppii kanavoimaan rahaa merkityksellisellä tavalla.
Niin tekisinkin sen näin:
Äkkirikastuminen → rahan kanavointi suoraan merkityksellisiin kohteisiin ilman mahdollisuutta kompastumisiin.
Rikastumisen uudelleenkoordinointia harrastetaan jonkin verran Giving Pledge -tyylisillä hyväntekeväisyysjärjestelyillä.3 Koska merkitys on subjektiivista, on jokaisen löydettävä juuri itselleen toimiva kanava, eikä ongelmaan täten ole olemassa yksiselitteistä ratkaisua. Oma kutinani on, että haluaisin ennemmin olla mukana mahdollistamisessa, kuin antaa sen jonkun muun hommaksi.
Itsekästä? Toki. Mutta vastaavasta järjestelystä satuin löytämään tarkoituksen kasvuyrittämiselle.
Ratkaisin asian näin: siirsin omistukseni kasvuyhtiöstä holding-yhtiööni, joka saa käyttää rahaa vain mahdollistamiseen. Jos joku äkkirikastuu, niin yhtiö, en minä. Rahaa yhtiö ei saa siirtää henkilökohtaiselle tililleni, paitsi jos yhtiö työllistäisi minut kanavoimaan varallisuutta. Silloinkin yhtiö maksaisi vain sellaista kohtuullista palkkaa, ettei minun tarvitsisi työllistyä muualle. Koen, että tällä palkalla saisin perustettua perheen, ylläpidettyä kotia, ja jopa matkustellakin sen verran kuin haluan – eikä mihinkään tähän tarvitse normaalia palkkaa suurempia rikkauksia.
Lisäksi suurimmissa unelmissani säätiöittäisin yhtiön omistuksen jossakin vaiheessa ja toisin päätöksentekoon minua huomattavasti fiksumpia ihmisiä korjaamaan ongelmia, jotka ovat ratkaisemisen arvoisia. Pomminvarmaa!
On kieltämättä hassua miettiä näitä asioita ei-rikkaana ja lähes-nuorena idealistina, mutta tämän logiikan avautumisella oli merkittävä positiivinen vaikutus omaan halukkuuteeni olla ylipäätään tekemisissä kasvuyritysten kanssa. Itse asiassa se nosti motivaatiotasojani huomattavasti, koska nyt tiedän, että voisin joskus mahdollistaa jotain tärkeää. Jos teknologiafirmamme ei ikinä tee holding-yhtiötäni äkkirikkaaksi, ei sekään haittaa. Epäonnistumiset kuuluvat riskinottoon ja tulipahan varauduttua “pahimpaan”. Mutta jos sattuisimme onnistumaan, minun ei tarvitse pelätä, vaan voin jatkaa elämää.
Kirjoittaja on KY:n alumni, joka päätyi startuppien pariin jo opiskeluaikoina. Hän on löytänyt itsestään viime aikoina yhä enemmän humanistia.
Lähteet:
1. CBS News, 8.3.2023, One study said happiness peaked at $75,000 in income. Now, economists say it's higher – by a lot. https://www.cbsnews.com/news/money-happiness-study-daniel-kahneman-500000-versus-75000/
2. Killingsworth, M. A., Kahneman, D., & Mellers, B., 2023, Income and emotional well-being: A conflict resolved, Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 120(10). https://www.pnas.org/doi/epdf/10.1073/pnas.2208661120
3. Vox, 22.4.2019, How tech founders are trying to disrupt – and replicate – the Giving Pledge. https://www.vox.com/2019/4/22/18491577/founders-giving-pledge-tech-philanthropy-billionaires
